Ensimmäinen kommenttini Aunen Baarista koskee
sitä, että tupakointi kuului asiaan noina päivinä. Se kiellettiin suomalaisissa
baareissa vasta vuonna 2007, ja siirtymäkaudella vuoteen 2009 mennessä.
Siuntion Aunen Baari oli kaksikerroksisessa puutalossa,
jonka lautalattioiden välistä nousi yläkertaankin vahva tupakansavu. Molemmat
veljeni aloittivat polttamisen, mutta minä jätin sen ensimmäisten kokeilujen
jälkeen sikseen. Varmaan opettajat koulussa luulivat minun polttavan, kun se
tupakanhaju aina pöllähti vaatteistani. Vaan mitäpä siitä hajusta, kun suurin
ongelma oli se, etteivät silmäni meinanneet avautua aamuisin, vaan pysyivät
pieninä viiruina pitkälle koulupäivään. Ääreisverenkierto on tosi heikkoa, ja
siitä johtuen kylmänsietokykyni on hyvin matalalla. Keuhkot ovat kuitenkin
toimineet ihan hyvin vielä tähän päivään asti.
Aunen Baari, Siuntiossa 1971 - 1979, Aune kuvassa. |
Baarin jukeboxin musiikki tulvi korviimme
aamusta iltaan, ja liiankin tutuksi tulivat jotkin toistuvasti soitettavat kappaleet
kuten ensin alkuun Irma oi Irma kaipaan lemmenlääkintää...; Kissankultaa; LaPaloma, jota lauloi Eino
Grön; Kyyneleet, kyynelet nyyhkytti
Paula Koivuniemi; Jos vielä oot vapaa hoilasivat Matti ja Teppo ja Pettäjän
tiestä Taisto Ahlgren; Oot hyvännäköinen hehkutti Markku Aro ja Frederik vain Jotain
yritti ja Pertti Metsärinteen yhtye hauskuutti sorsan ja hirvenmetsästyksellä.
Nämä olivat aiempien vuosien satoa; vuoden -71
hittejä, jotka soivat 10-vuotiaana korvissani, ja jotka nyt kuulostavat niin
kovin tutuilta, olivat: Tein tein vain matkaa... eli lakeuden kutsu; Ei
kenenkään lähimmäinen, jonka lauloi Hortto Kaalo; Herrojen kanssa pellon
laidassa lauloi Carola; Kirjoita
postikorttiin kirkui Muska; Sua vain yli kaiken mä rakastan tunnelmoi Leif.
Kuulostaako tutulta? Nuorten lasten
musiikkikorvaan sopi paremmin Jake Nymanin listat, joita yritimme nauhoittaa
jossain välissä, mutta koulupäivän päätteeksi sitä aikaa jäi yllättävän vähän.
Baarissa piti auttaa aina jossain hommassa.
Mutta, siitä musiikista vielä sen verran, että
pahimmasta päästä, silloin kun levyt toistuivat monta kertaa illassa, olivat
mielestäni seuraavat: Äideistä parhain
sä oot...; Sininen ja valkoinen; Koitere, Karjalan helmi; Nainen tummissa; Niin
paljon kuuluu rakkauteen; Korso, Kerava ja Järvenpää...; Las Palmas; Amarillo; Dirlanda; ja vielä vuotta myöhemmin suosioon
nousseet Nosta lippu salkoon; Istun ullakolla yksinäin; Varrella virran;
Apinamies; Kättä päälle ja käsirahaa... Lista jatkuu, mutta lopetan nyt tähän
vuoden 1973 tuttavuuksiin. Olin silloin 12-vuotias.
Baarissa aikuisemmalla iällä käyneinä
asiakkaina ehkä haluaisitte kommentoida ja lisätä biisejä vuodesta 1974
eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti